Vihapuhe on paras

Päivitys: Adressi on nyt julkaistu.

Noin vuosi sitten Animen rakenne muuttui. Pidemmän aikaa on nyt saanut seurata, kuinka Anime milloin julkisesti haukkuu ja herjaa suomalaisia animetapahtumia ja niiden järjestäjiä eikä suostu myöntämään virheitään, milloin on puolueellinen ja kehuu Desuconia ja sen rinnakkaistapahtumia koska sen kirjoittajilla on/on ollut yhteyksiä Desuconia järjestävään Kehittyvien conien Suomi ry:hyn ja kuinka lehden päätoimittaja Petteri Uusitalo on paska jätkä.

Olen sen verran uusi Suomen “animeskenessä”, etten itse muista lähihistoriasta löytyvää Desucon vs. muut -vastakkainasettelua ja sen ympärillä pyörinyttä paskamyrskyä. Ei sillä että se olisi täysin kadonnut, sama mentaliteetti tuntuu ilmestyvän pinnalle aina aika ajoin, viimeisimpänä Animen kanssa.

Tässä välissä haluan tehdä selväksi, ettei minulla ole mitään yhteyttä Anime-lehteen tai Desuconiin, jos näiden kirjoittajien/järjestäjien kanssa samoilla IRC-kanavilla irkkaamista ja jälkimmäisen tapahtumissa muutamaa pitämääni luentoa ei sellaiseksi lasketa. En siis todellakaan ole jäävi tai minulla ole “oma lehmä ojassa”, vaan tässä kirjoituksessa esitetyissä kannoissa ei ole sidonnaisuuksiin liittyvää biasta.

 Olen saanut käsiini Animelle kirjoitetun nk. Vihamanifestin, johon on allekirjoituksia pyydetty käytännössä kaikilta olemassaolevilta “animeskenen” yhdistyksiltä, tapahtumilta ja yrityksiltä – muutamilta keksityiltäkin (protip: “Helsingin anime- ja mangayhdistystä” ei ole olemassakaan, ja jos tällä tarkoitettiin Yliopiston anime- ja mangayhdistys YAMAa, heiltä ei kuulemma edes kysytty). Varmuudella myöskään esimerkiksi Tracon ei oikeasti allekirjoittanut manifestia. Jännä tässä on myös se, ettei tämä edes varsinaisesti ole julkinen, vaan tämä on kaikessa hiljaisuudessa skenen toimijoiden parissa kiertänyt dokumenttipaketti. Tämä taitaa nyt olla sitä hyssyttelymentaliteettia: kielteisiä asioita ja mielipiteitä ei saa tuoda julkiseksi.

Manifestissa on varsin tarkasti listattu Nekoconia ja Bakaconia käsittelevistä artikkeleista löydetyt asiavirheet, “asiavirheet” ja manifestin kirjoittajien mielestä artikkeleista puuttuneet asiat. En epäile etteikö artikkeleissa olisi ollut virheellisiä väitteitä, joita ei olisi tarkastettu. Toisaalta listassa myös käsitellään mielipidekysymyksiä, tasoa “kärsikö tapahtuma lastentaudeista” tai “olivatko edelliset tapahtumat huonosti järjestettyjä”. Listauksissa tuodaan vahvasti esille, kuinka lehti virheellisesti puhui tapahtumien ohjelman vähyydestä, vaikka “ohjelmaa tapahtumassa oli todella runsaasti”. Kummastusta minussa herättää valittaminen siitä, että Bakaconin iltabillet vain ohitettiin lyhyellä huomiolla. Myös ei niin merkityksellinen on huomio siitä, että Nekoconin “kunniavierasta”, Chi-kissaa ei mainittu artikkelissa. Erityisesti muistetaan mainita, että neko tarkoittaa kissaa. Jokainen voi itse vetää oman kantansa siihen, kuinka merkittävä tapahtumassa virallisesti oleva pehmolelu on tapahtuman kannalta.

TL Note: Neko tarkoittaa kissaa

Desuconin uutisoinnista taas valitetaan, kuinka se on positiivista ja kuinka “negatiivisista asioista ei puhuta ollenkaan”. Päällimmäisenä mainitaan pieni kämmi piraattituotteiden kanssa – Desucon kun on erikseen taannut, että heidän tapahtumissaan ei piraattituotteita myydä. Nyt kuitenkin oli päässyt käymään niin, että yksi myyjä myi piraattituotteita, ja tämä on aivan katastrofi – muissa tapahtumissahan piraattiongelmaa ei ole. Tästä vedetään jääviysteorisointia, koska Uusitalo on ollut menneisyydessä Desuconia järjestämässä.

Nyt aivan ensimmäisenä tahtoisin muistuttaa, että Anime on lehti, jonka aihe on anime ja manga, ja esimerkiksi Nekocon väittää olevansa jollain tavalla anime- ja mangatapahtuma. Nekoconilla oli joo runsaasti ohjelmaa, mutta kuinka moni niistä oikeasti liittyi animeen tai mangaan? Itse bongasin ohjelmakartasta ehkä kolme tai neljä. Sillä ei ole kauheasti merkitystä paljonko conissa todella on ohjelmaa, jos se aiheeseen liittyvä ohjelma on käytännössä olematonta.

Vielä mielenkiintoisempi huomio on “Bakaconin päätarjonta eli iltabileet…”. Mitä helvettiä? Miksi tapahtumaa, jonka päätarjonta on iltabileet, pitäisi edes ylipäänsä käsitellä millään tavalla lehdessä, jonka aihe on anime ja manga? Miksi tapahtuma, jonka päätarjonta on iltabileet, edes yrittää leikkiä olevansa anime- ja mangatapahtuma?

 Nyt päästään siihen mielenkiintoisimpaan asiaan: Desuconia kehuttiin eikä se saanut erityisemmin negatiivista uutisointia. Saattaisiko ehkä syynä olla päätoimittajan historian Desuconin järjestäjänä sijasta vaikkapa se, että tapahtuma oikeasti onnistui! Saattaisiko tälläinen tulla jollekulle mieleen? Desuconissa oli animeen tai mangaan aivan suoraan liittyvää ohjelmaa toista tusinaa, joista myös itse paikalla olleena totesin monet todella laadukkaiksi ja onnistuneiksi.

Ohjelmaa ei mitata määrässä, vaan laadussa ja siinä, miten se liittyy aiheeseen.  Niidel on aiheesta ansiokkaasti blogannut. On varsin kyseenalaista edes väittää tapahtumaa anime- ja mangatapahtumaksi, jos näihin liittyvää ohjelmaa tapahtumassa ei käytännössä ole, vaan ohjelmatarjonta koostuu nk. conirituaaleista, siis juuri siitä FFFightista, cosplaykilpailusta ja muusta vastaavasta.

Tässä on myös jonkinlainen vääristymä: oletetaan, että conit ovat jotenkin olennainen, suorastaan välttämätön osa suomalaista harrastuskenttää, etenkin nämä “cosplayhengausconit”. En oikein näe millä tavalla ernut Narutokosseissa ovat jotenkin merkittäviä suomalaisen animeharrastamisen kannalta.

Manifestissa kritisoidaan Anime-lehteä “kohderyhmän laiminlyömisestä”. Esitetään seuraavat väitteet:

Suurin osa anime- ja mangaharrastajista on nuoria ja pääosa naispuolisia. Esimerkiksi Animecon-yhteisön keski-ikä on 18,8 vuotta ja naispuolisia harrastajia 84 %. Desucon tapahtuman ikä keski-ikä asettuu 20,75:een ja naisia mukana on noin 79 %. Anime-lehti on kasvavassa määrin alkanut keskittymään enemmän Seinen-sarjoihin, eli 20-30 ikäisille miehille tarkoitettujen sarjojen esille nostamiseen. Jos arviolta 80 % lehdenkin kohderyhmästä on naispuolisia ja keski-ikä asettuu alle 20 vuoden, ei kuulosta kovin viisaalta keskittyä kohderyhmään joka on niin paljon pienempi kuin pääyleisö.

Ilmeeni kun luen tätä.

Anteeksi mitä? Mikä Animecon-yhteisö? Jos nämä liittyvät jotenkin IRC-Galleriaan, ei tähän edes voi sanoa kuin että hienot tilastot, Hermannit – nämä yhteisöthän ovatkin kattava otanta. Ja miten tämä seinenin yleistyminen on laskettu? Mitä tälläiselle oletetulle harrastajakunnalle pitäisi tarjota, shoujoa?

Huhut kertovat, että manifestin alkuperäisessä versiossa myös vaadittiin Uusitalon eroamista – tässä versiossa vaaditaan vain “kurinpalautusta”. Hienoa on kuinka valitetaan hänen muuttaneen lehden linjaa “kohderyhmästä” (joka ilmeisesti heidän mielestään on edellä mainittu) lähemmäksi omia kiinnostuksen kohteitaan. Hei, minusta on hyvä asia että toimittajat kirjoittavat sellaisesta mihin on myös itse kiinnostusta, ja mistä he tietävät. Tällä myös vaikutetaan lukijakantaan, joka taas osaltaan vaikuttaa siihen, mitä lehdeltä odotetaan.

Erityisen huvittava on dokumentti “Anime-kulttuurin mustamaalaaminen”. Tämä on sitä pahinta mahdollista hyssyttelymentaliteettia, että negatiivisista asioista ei saa puhua ja pitää miettiä mitä ulkopuoliset meistä ajattelee, iik. Tämähän on kuin se suomettuminen viime vuosituhannella ja puhdasta itsesensuuria. Ihan kuin jotakuta tämä oikeasti kiinnostaisi sen enempää kuin mikään muukaan “nuorisokulttuuriksi” leimattu, mitä nyt saadaan myyviä otsikoita revittyä. Linkkaanpa taas niidelin kirjoitukseen. Nyt tässä siis ihan tosissaan vaaditaan, että Anime ei saisi vapaasti uutisoida ihan tosiasioista kun muuten valitetaan, että lehti valehtelee. Naurettavaa.

Päällimmäisenä tässä kuitenkin risoo tämä hyssyttely: miksei tätä “manifestia” voinut julkaista ihan julkisesti? Jos on jotain vastaansanomista, siitä kannattaisi aloittaa julkinen keskustelu. Vai onko tämä nyt jotain pelkoa siitä, että julkisessa keskustelussa tämä vain teilattaisiin täysin turhaksi itkemiseksi?

15:02 < madu_> Kray: pistä taketatsua ja kanazawaa koska unrelated but moe